Kolmas osuus keskittyy Afrikan ihmeisiin (51-64)

57. Itä-Afrikan hautavajoama

Tiesitkö että… Itä-Afrikan hautavajoama on valtava maankuoren halkeama ja yksi planeettamme suurista geologisista piirteistä. Vajoaman laidan jyrkältä reunalta alas katsoessa eteen avautuu syvä, tasapohjainen laakso, joka on paikoin niin leveä, ettei vastarinne näy. Itä-Afrikan hautavajoaman länsihaara alkaa etelästä Malawijärveltä ja ulottuu noin 3000 kilometrin päähän Mosambikin rannikon tuntumaan ja sieltä pohjoiseen Afrikan suurten järvien linjaa Viktoriajärven länsipuolelle.

 
Kuva: Michael Shade, Public Domain

Itähaara alkaa Viktoriajärven itäpuolelta ja jatkuu pohjoiseen noin 2600 kilometriä. Haara ulottuu Tansaniasta Kenian kautta Etiopiaan ja Afarin kolmiona tunnetulle alueelle, missä on tuliperäisiä kivilajeja ja esiintyy usein maanjäristyksiä.

Hautavajoama syntyy, kun maankuoren jännite saa laakson vastakkaiset puolet siirtymään vähitellen loitommaksi toisistaan. Laakson levetessä sen pohja vajoaa suunnilleen samansuuntaisia laitoja alemmaksi. Miljoonien vuosien mittaan laakso vähitellen levenee ja syvenee, mutta eroosio madaltaa laitoja ja sedimentit keräytyvät laakson pohjalle.

Toimivissa hautavajoamissa tapahtuu maanjäristyksiä ja tulivuorenpurkauksia, ja Itä-Afrikan hautavajoamassa Afarin kolmio on tällä hetkellä aktiivisin alue. Itä-Afrikan hautavajoaman tunnuspiirteisiin kuuluu myös laaksonpohjan pitkä joskin katkonainen järvinauha. Tanganjikajärven pohjassa on 5000 metriä sedimenttejä – merkki pitkästä tai erittäin nopeasta vajoamisesta.