Vancouverin talviolympialaiset 2010 lähestyvät jo hurjaa vauhtia.

Mitä sinä katsot Olympialaisista, vai jääkö ne kokonaan seuraamatta? Minulla on ollut vuosien tauko urheilun aktiivisessa seuraamisessa. Oikeastaan kai pitäisi sanoa, että vuosikymmentenkin jo. Aiemmin harrastin aktiivisesti "penkkiurheilua" niin tv:n äärellä, kuin katsomoissakin, mutta sitten aika muuttui ja urheilun seuraaminen jäi lähes kokonaan. Jostain syystä tämän talven aikana olen kuitenkin jälleen istahtanut silloin tällöin telkun ääreen kun hiihtoja, mäkihyppyä tai jääkiekkoa on sattunut tulemaan. Tällä viikolla katsoin lisäksi yhtä aiempaa suosikkiani, taitoluistelua lähes jokaisena iltana. Huomisen loppunäytöksenkin tahdon ehdottomasti nähdä. Se on usein parhainta antia koko kilpailussa, koska siellä voi kilpailijat esittää enemmän sitä, mitä oikeasti haluavat ja osaavat. Lajissa miesten kilpailu ja jäätanssi ovat kaksi suosikkiani.

Taitoluistelun lisäksi nuo edellä mainitsemani ovat olleet aina suosikkejani talvilajeista. Jääkiekkoa kävin katsomassa liigatasolla vuosikaudet ihan paikan päällä halleissa.

Kotiotteluihin oli kausikortti ja vieraspelejä käytiin katsomassa aina, kun se vain jotenkin oli mahdollista. Silloin tuli kierreltyä lähes kaikki Suomen liigajäähallit.

Hiihtokisoja olen tyytynyt seuraamaan pelkästään televisiosta. Paikan päälle ei ole kiinnostus jaksanut minua viedä. Osittain johtunee siitä, että kaikki parhaat kisat ovat olleet aina ulkomailla - ehkä Salpausselän kisoja lukuunottamatta, mutta sinnekään en olisi lähtenyt hiihtojen, vaan lähinnä mäkihypyn vuoksi. Kun aikoinaan vaikutin jonkin aikaa Lahdessa, kävin usein Salpausselän montussa katsomassa iltamäenlaskuja.

Muutoinkin paikka kiinnosti minua jostain syystä ja siellä tuli vietettyä aikaa runsain mitoin myös kisojen ulkopuolella, samoin kuin esim. kesäisin lomareissujen yhteydessä.

Yhdet Suomessa järjestetyt jääkiekon MM-kisat tuli koluttua niin tarkoin, että en viitsi edes miettiä, miten paljon lippuihin ja matkoihin ynnä kaikkeen oheistouhuun mahtoikaan mennä rahaa. Kisat olivat vuonna 1991 ja Turussa pelatut ottelut olivat pääkohteeni. Silloin lätkähulluus oli pahimmillaan muutoinkin, joten sen vuoden aikana ei paljon ehtinyt kotona iltojaan viettää.

Vjatšeslav Fetisov, USSR

Sveitsin maalivahti Renato Tosio

MM-kultaa 1991

Team Canada

Kesäisin aika kului ympäri Suomea raveissa kierrellen. Raviradat niiltä ajoilta ovatkin tulleet lähes yhtä tutuiksi kuin talvisin jäähallit. Olen kokenut ainoastaan yhdet Kuninkuusravit - Seinäjoella kesällä 1989. Samalla reissulla ehdimme käydä myös Lapuan raveissa ja lopulta ajoimme yhden yön aikana toiselle puolelle Suomea, Kuopioon seuraavan päivän raveihin. Oi niitä aikoja!

Kuva Turun Metsämäestä 2008.

Tennis on ollut yksi kiinnostavista lajeista aina ja sitä olen hieman itsekin pelannut, mutta siitäkin on aikaa jo "ihmisikä". Wimbledonin kisat olivat aina tarkan seurannan alla ja olikin todella hienoa päästä vihdoin itsekin käymään paikan päällä vuonna 1997. Olimme silloin tammikuussa Lontoossa ja vaikka Wimbledon olikin siihen aikaan hiljainen ja ankea, niin käynti siellä oli kuitenkin hieno kokemus.