TALVILOMAPÄIVÄKIRJA

7.3.2012 KESKIVIIKKO
Kolmas virallinen talvilomapäivä



Tänään oli pienimuotoinen "juhlapäivä", joten päätin pitää vähän väljempää siivouspäivää. Aamulenkki oli kuitenkin se pakollinen osuus. Pakkasta oli toistakymmentä astetta kahdeksan maissa kun lähdimme kierrokselle. Harakkakin oli jo herännyt.



Myös lenkistä tuli hieman normaalia lyhempi sekä pakkasesta johtuen, sekä sen vuoksi, että halusin edes yhden päivän lomastani itsekkäästi olevan vähän vapaamman. Ennen lenkkiä Mandiakin vähän tuppasi väsyttämään. Hyvä kun silmät auki pysyivät.


Kerrankin minulla on aikaa lukea myös päivän lehti heti aamutuimaan. Yleensä arkisin se tuppaa jäämään kokonaan lukematta, mutta ei se haittaa, sillä se on tilattukin lähinnä isännän ajankuluksi.


Ulkona paistoi aurinko, kuten jokaisena aamuna tämän lomani aikana on paistanut. Se, jos mikä on ilahduttanut mieltä vapaiden aamujen lisäksi.


Huomasin myös naapuritalon porrasikkunoissa jännittävän kuvion.


Auringonpaisteessa talvikin on kaunis!




Hanki kantoi meitä edelleen ja väsymiseen saakka kiusaankin teitä näillä hankikantokuvilla, kunnes uppoaminen taas alkaa. :)






Mitä kolossa piilee?



Aamupäivällä päätin vihdoinkin tarttua olohuoneen järjestyksen muuttamiseen ja siivoamiseen. Vaihdoin sohvan ja parin muun huonekalun paikkaa ja imuroin lattian. Sitten nakkasin lakanapyykkiä koneen täyteen ja otin kirjan hetkeksi käteeni. Siinä vierähti lähes tunti mukavasti ja Mandi nappasi pienet keskipäivän päikkäritkin. Iltapäivällä tartuin kylppärin kaappiurakkaan. Heittelin turhaa roinaa roskiin ja pyyhin hyllyt puhtaaksi. Miten sinnekin voi kertyä niin paljon kaikkea turhaa...!!?



Päiväkahvin jälkeen nautimme jälleen auringosta parvekkeella, kuten olemme tehneet joka päivä tällä viikolla.




Tutkaituani eilen komeroista löytyneitä tavaroita, jotka päätin säilyttää, mutta joille en vielä ole löytänyt uutta paikkaa, löysin myös tällaisen joskus kauan sitten piirtämäni kisumisun.


Eikä siinä vielä kaikki. Myös jonkin aikaa etsimäni novelli löytyi laatikoiden kätköistä. Tämän taidan lukaista seuraavaksi, kunhan saan meneillään olevan True Blood kirjan luettua.



Tämän novellin on kirjoittanut eräs lahjakas kirjoittaja USA:sta. Tutustuin häneen muutamia vuosia sitten netissä, kun majailimme molemmat samalla Constantine Maroulis -fanitusfoorumilla. Aivan loistava, vähän eroottinen tarina, jonka päähenkilönä oli siis tietysti juuri Constantine. Hänhän oli sinä vuonna American Idolissa kisaamassa ja sijoittui lopulta siellä kuudenneksi. PFTSOB on tietysti hänen silloinen bändinsä Pray For The Soul of Betty.



Iltapäivälenkin jälkeen katselin tietysti telkusta Lemmenviemää ja sen jälkeen nostin pyykit narulle kuivumaan. Keitettyäni iltakahvit, päätin katsoa tilaamani tv-sarjan Vampyyripäiväkirjat ensimmäisen tuotantokauden pari jaksoa illan kuluksi. Kun otin levyn kotelosta, Mandi alkoi tuijottamaan kattoon ihan innoissaan. Ensin en tajunnut mistä oli kyse, mutta kun kurkistin mitä hän ihmetteli, niin siellä kiilui dvd-levyn välkehtivä kuvio. Kun kääntelin levyä kädessäni, valo liikkui katossa. Harmittelin tovin, ettei käsillä ollut yhtään kameraa, sillä Mandi oli todella innoissaan ja hyppi kahdella jalalla korkealle saadakseen kuvajaisen kiinni. Jätin levyn sängyn päälle kiiltävä puoli ylöspäin toivoen, että haukku jäisi sen kuvajaista katsomaan sillä aikaa, kun hain pikaisesti kameran. Onneksi näin kävikin, vaikkakaan se ei enää siinä vaiheessa innostanut korkeisiin loikkiin. Niska kenossa jaksoi silti vielä kauan sitä ihastella ja sain kuin sainkin yhden kelpo kuvan tapauksesta muistoksi.


Katsoin puolitoista jaksoa Vampyyripäiväkirjoja ja sitten olikin aika lähteä iltakierrokselle pihapiiriin. Nyt kun saan tämän tarinan valmiiksi, käyn vielä katsomassa jakson loppuun ja sitten on aika jälleen sanoa hyvää yötä ja onnitella vielä kaikkia kaimojani nimipäivän johdosta!

Tapaamisiin jälleen huomenna, torstaina!