LONTOO 20.5.1996

Tänään olisi hurjasti puuhaa tiedossa. Vauhtikenkä sen kun kiihtyi, kun pääsimme kunnolla taas suurkaupungin sykkeeseen. Aamupäivä kului rattoisasti (minulla ”ties monennenko kerran jo”) Madame Tussaudin vahakabinetissa. Matkaseuralaiseni oli kuitenkin Lontoossa ensimmäistä kertaa, kuten aiempienkin vuosien kaverini olivat olleet, joten tietysti vein hänet myös vahanukkeja katsomaan. Joka vuosi sinne on aina tullut jotain uutta ja jotain viety pois, joten ei se ihan pelkkää vanhan kertausta minullekaan ollut.

 

Tällä kertaa edustaa saa monen mielestä brittimusiikin ehdoton kunkku, The Beatles.
 

Bill Clinton
 

 

Kun julkimot oli töllistelty ja todettuamme, että Lady Diana oli hienovaraisesti siirretty hieman syrjemmälle muista kuninkaallisista, oli aika siirtyä Kauhukammiota hirvittelemään.

 

Lopuksi pääsimme kokemaan aivan upouuden The Spirit of London "junan", joka kiidätti meitä ympäri Lontoon värikästä historiaa.

 

Aivan Tussaudin kulman takana on Baker Street, jossa jo kerran aiemmin olin vieraillut Sherlock Holmesin museossa. Nyt suuntasimme jälleen askeleemme tapaamaan kaikkien aikojen kuuluisinta salapoliisia.

 

Kukapa muukaan meidät sinne opasti, kuin herra polliisi itse... 

 

Täällä Holmes on varmasti kirjoittanut avustajalleen "Dear Dr. Watson..." -kirjeitä.

 

...ja käyntimme lopuksi saimme oikein hänen käyntikorttinsakin.. mahtoikohan toivoa myöhempää yhteydenottoa?

 

Bond Streetiltä löytyi myös kivan sininen sightseeing bussi.



Kun ajelimme metrolla Oxford Streetille, oli jo hirveä nälkä, mutta ensin piti löytää illaksi päälle pantavaa, joten aloitimme Bond Streetin päästä Oxford Streetin kauppaketjuja... etsimme, etsimme, etsimme... kunnes löysimme kivat vaatteet illan The Phantom Of The Opera musikaaliin.

Nälkäisinä mutta onnellisina ja erittäin väsyneinä raahauduimme ostoksinemme hotellille eväät mukanamme ja kun olimme syöneet ja levänneet, oli suihkun ja uusien vaatteiden sovituksen aika.

Ilta alkoi juoksujalkaa alas Lower Regent Streetia ja nauroimme aivan hervottomasti, kun ystäväni sukkahousut valuivat ja hän oli ihan pinteessä niiden kanssa! Pääsimme ajoissa kuitenkin perille ja illan kulttuurinautinto saattoi alkaa...

 

 

Mahtavan musiikkielämyksen jälkeen oli olo taas erittäin autuas. Ei voi mitään, olen ihan rakastunut oopperan kummitukseen!!

Illalla vielä kävimme postittamassa mm. "hampurilaisen, pizzan, kakkupalan, teetä, munia ja pekonia" ja paljon muuta...

jatkuu...