Kävin eilen ensimmäistä kertaa kuuntelemassa Antti Tuiskua livenä lyhyellä kauppakeskuskeikalla (n. 20 min.).

Heti alkuun pitää sanoa, etten ole ikinä ollut mikään erityinen Tuisku-fani, mutta olen aina ollut sitä mieltä, että hänellä on joitain tosi tarttuvia biisejä ja äänikin on ihan mukiinmenevä.

Jossain haastattelussa ihan hiljattain Anna Abreu mainitsi, että Antti on nimenomaan esiintyjä, ja että hänen livekeikkansa pitää ehdottomasti nähdä.

Vaikka akustinen kauppakeikka ei vastaakaan täysimittaista lavakeikkaa, niin tulipa ainakin todetuksi, että Antti kuuluu niihin solisteihin, joilla ei ole mitään vaikeuksia vetää myös akustisesti.

Hänellä on kaunis, voimakas, mutta silti tarvittavan sielukas ääni ja esiintyjänä hän on luonteva ja yleisöläheinen.

Kaiken kehuskelun lopuksi sanottakoon, että ottamistani n. 170 kuvasta jouduin poistamaan koneelle laittaessani 35 kappaletta siitä syystä, että joku oli tönäissyt tai olin muuten ottanut tärähtäneen kuvan.

135 kuvasta olisi voinut julkaista vaikka jokaikisen, mutta photoshoppasin niistä 80 erittäin vaikean valinnan jälkeen.

Koska 80 Antti Tuiskua (!!) on ehkä yliannos jopa pahimmallekin Tuiskufanille, niin vielä on edessä raaka pudotuspeli ennen lopullisen määrän saavuttamista.

Se taas on sekä oman herkän kamerasormeni, että älyttömän kuvauksellisen kohteen syy!

Yllättävän hyviä kuvia sain, vaikka esiintymispaikka oli hämärä eteisaula.

Kuka hullu ottaa kahdenkymmenen minuutin keikalla 170 kuvaa ja ehtii vielä kuvata yhden biisin siinä välissä videollekin?

Tässä nyt tuli vain pieni läpileikkaus.

Huh! Kyllä oli vaikea tehtävä valita noin suuresta määrästä kuvia.

Ensin ajattelin, että tiputtelen näitä pitkin viikkoa viisi-kuusi kerrallaan,

mutta päätinkin supistaa koko setin yhteen kertaan,

joten koettakaa siis vaan kestää! ;D

Neljän biisin aikana ehti kyllä ihmeen paljon kuvailla.

Jäin kovasti kaipaamaan setistä puuttunutta "Viilto"-biisiä. Se olisi kruunannut sunnuntaipäivän lopullisesti.

Ei tullut keikan jälkeen mieleenkään lähteä kauppakeskuksen pitkän käytävän mittaiseen nimmarijonoon,

mutta kun ohi kerran pääsi ja kuvaustila löytyi,

niin lopulta sarjaan saatiin myös muutama kuva nimmarikeikaltakin.

Kiitos, Antti!