Viides osuus keskittyy Keski- ja Etelä-Amerikan ihmeisiin (82-92)

87. Machu Picchu

Tiesitkö että… Machu Picchu on henkilökohtainen lempipaikkani maailmassa, vaikken ole siellä koskaan henkilökohtaisesti käynytkään! Se on kuin vaistonvarainen tunne henkisestä kodista. En edes yritä selittää sitä sen tarkemmin. Ehkä käyttämäni nimikin (Inkataika) tämän jälkeen hämmästyttää yhä vähemmän. 

 

 
Kuva: Allard Schmidt, Public Domain, GNU Free Documentation License

Perun Andeilla sijaitsee 475 metriä Urubambajokea korkeammalla kauan sitten hylätyn kaupungin rauniot. Tämä arvoituksellinen paikka kahden vuoren välisessä notkelmassa tunnetaan nykyisin Machu Picchuna (”vanha vuori”), mutta nimi ei kerro mitään kaupungin menneisyydestä vaan on lainattu läheiseltä vuorelta. Machu Picchun oikea nimi, synty ja tarkoitus ovat jääneet historian hämärään, joten niistä voidaan esittää vain arvailuja.

Kun Machu Picchu löydettiin uudelleen viime vuosisadan alussa, sitä luultiin ensin Vilcabambaksi, jossa joukko inkoja sinnitteli vielä 36 vuotta sen jälkeen, kun espanjalaiset konkistadorit olivat karkottaneet heidän hallitsijansa pääkaupungista Cuzcosta. Nykyisin arkeologit eivät enää pidä Machu Picchua inkojen viimeisenä piilopaikkana. Machu Picchu näyttää olleen pikemmin merkittävä seremoniapaikka kuin kaupunki. Ei tiedetä tarkasti, milloin se rakennettiin, mutta todennäköisesti se on inkavaltion nopean laajenemisen ajalta 1400-luvun lopulta.

 
Kuva: Martin St-Amant (S23678), Creative Commons Attribution 3.0 Unported
Kts. kuva suurena!

Machu Picchun tehtävästä ei ole juuri lainkaan varmaa tietoa. Sen verran on kuitenkin saatu selville, että siellä oli puutarhoja, terasseja, uljaita kulttirakennuksia ja palatseja. Porrastetut puutarhat ja terassit oli yhdistetty sadoilla portailla, ja on säilynyt jäänteitä vesijohdoista, suihkukaivoista ja kylpylöistä samoin kuin merkkejä maissin, perunan ja muiden kasvien viljelystä. Paikalta löydetyistä luurangoista päätellen naisten ja miesten suhde oli 10:1, mistä on tehty se johtopäätös, että Machu Picchu oli auringonpalvontapaikka ja Auringon neitsyeinä tunnettujen naisten turvapaikka.

Auringon tärkeydestä kertoo osaltaan myös Intihuatana (Auringon kiinnityspaalu). Tämä erikoisen muotoinen rakennelma näyttäisi olleen jonkinlainen mutkikas tähtitieteellinen laite. Mitään muuta vastaavaa Machu Picchussa ei ole säilynyt, mutta ilmeisesti sitä käytettiin auringonpimennysten ja muiden merkittävien tapahtumien laskemiseen. Rakennelman nimi viittaa todennäköisesti seremoniaan, jossa aurinko sidottiin talvipäivänseisauksena kuin hevonen paaluun.


Kuva: Colegota, Creative Commons "Attribution-ShareAlike 2.5 Spain

Myös Aurinkotornissa ilmeisesti havainnoitiin aurinkoa. Rakennus on pohjakaavaltaan hevosenkengän muotoinen ja yhdestä ikkunasta aurinko näkyy talvipäivänseisauksena. Kolmen ikkunan temppeli palveli sekin auringon havainnointia. Sen ikkunoiden ja rakennuksen keskellä olevan suorakulmaisen kiven paikat on selvästikin harkittu tarkkaan. Tiedetään, että täällä vietettiin kesä- ja talvipäivänseisauksena aurinkojuhlaa nimeltä Inti Raymi.


Kuva:  Cyntia Motta, Creative Commons Attribution ShareAlike 3.0

Machu Picchun pinta-ala on noin kaksi hehtaaria. Paikalla on 18 neliökilometriä porrastettuja kiviterasseja ja niiden välillä 3000 porrasta. Machu Picchussa on noin auringonpalvontapaikkojen lisäksi 200 rakennusta, muun muassa asuintaloja, temppeleitä ja varastoja. Erään arvion mukaan kaupungissa oli kenties vain 1500 asukasta.

Machu Picchun rakentajaksi arvellaan Inca Yupanquia. Kaupungin hämmästyttävimpiä piirteitä ovat kivityöt ja erityisesti ammattitaito, jolla suurista kivilohkareista koottiin rakennuksia ilman laastia. Monet kivet muotoiltiin niin, että niiden reunat sopivat täydellisesti vastakkain. Näin saatiin seiniä, joiden saumat ovat lähes huomaamattoman kapeita ja tällä tavoin tehdyt rakennukset ovat osoittautuneet hämmästyttävän kestäviksi, ovathan monet vielä pystyssä.

Machu Picchu oli satoja vuosia hylättynä ennen kuin se löydettiin uudelleen, mutta vaikka viidakko oli tänä aikana levinnyt raunioille ja paljon kasvillisuutta jouduttiin raivaamaan pois, rakenteellisiä vaurioita oli sattunut yllättävän vähän. Eräät arkeologit ovat kieltäytyneet uskomasta, että inkat pystyivät rakentamaan näin taitavia kivirakennuksia, koska heillä ei ollut rautatyökaluja eikä kuormajuhtia, eivätkä he edes tunteneet pyörää. Näiden asiantuntijoiden mukaan Machu Picchun olisi rakentanut jokin inkoja varhaisempi kulttuuri.

Nykypäivinä geologit ovat varoittaneet, että Machu Picchu saattaa tuhoutua maanvyöryissä, ja että myös jättimäinen turismin lisääntyminen tuhoaa kaupungin ja sen ympäristön lopulta kokonaan. Machu Picchu on julistettu Unescon suojelukohteeksi vuonna 1983.