Kuudes osuus keskittyy Australian ja Oseanian ihmeisiin (93-98)

98. Rotorua

 
Kuva: Sircha, Released into the public domain (by the author).

Tiesitkö että… Geoterminen toiminta on houkutellut uteliaita Rotoruaan, Uuden-Seelannin Pohjois-Saaren keskiosaan jo vuosien ajan. Siellä on toisena vetonaulana maoriasutusta ja maorien taide- ja käsityökeskus, joka valottaa Uuden-Seelannin ensimmäisten asukkaiden tapa- ja muuta kulttuuria. Maorit laittoivat aikoinaan ruokaa kuumissa lähteissä, peseytyivät niissä ja käyttivät pintaan noussutta maapallon sisäistä (geotermistä) lämpöä asuntojen lämmittämiseen. Väitetään myös, että kuumien lähteiden vedellä on parantava vaikutus etenkin nivelvaivoihin ja reumatismiin. Kuumia lähteitä ja muuta geotermista toimintaa on Rotoruassa miltei kaikkialla. Kaupungin laidalla on Whakarewarewan kuumien lähteiden alue sekä Geyser Flat, missä on Pohutun geysir. Alueella on myös kuplivia, rikinkatkuisia mutalammikoita, ja maa tuntuu jalkojen alla kuumalta.

Pohutu on Uuden-Seelannin suurin geysir. Se syöksee kuumaa vettä noin 20 minuutin välein 30 metrin korkeuteen. Kun Waimangun geysir syntyi vuonna 1900, se oli maailman voimakkain. Se syöksi mudan, höyryn ja veden sekoitusta jopa 457 metrin korkeuteen.

Geysirit toimivat samalla periaatteella kuin kuumat lähteet, mutta niistä suihkuaa polttavan kuumaa vettä enemmän tai vähemmän korkealle. Toiset purkautuvat muutaman minuutin välein, toiset muutaman tunnin ja jopa useiden vuorokausien välein, ja osa toimii epäsäännöllisesti.
Ratkaiseva tekijä, joka muuttaa kuuman lähtee geysiriksi, on este pintaan johtavassa kapeassa käytävässä. Onkalossa kuumetessaan vesi laajenee. Jos este rajoittaa laajenemista, paine kasvaa ja samalla veden lämpötila nousee. Kuumeneminen jatkuu kunnes este ei enää pysty pidättelemään painetta, ja vesi syöksyy ylös.

**

100 Ihmettä lähestyy loppua.

Viimeinen osuus keskittyy Antarktiksen ihmeisiin (99-100)