Olen aina kadehtinut teitä lintukuvaajia ja kadehdin kyllä vieläkin upeita otoksianne, joista voin vain uneksia, mutta olen kyllä tosi onnellinen pelkästään jo siitä, että näen erilaisia lintuja tai muita eläimiä ja siksipä napsin kuvia niistä, vaikkei laatu kuvissa niin kummoinen olisikaan. Tärkeintä on, että luonnon vielä huomaa ympärillään ja siitä osaa nauttia ja iloita.

Tänä iltana kävi harvinainen tuuri, sillä puolen tunnin lenkillä sattui tipu jos toinenkin eteeni.

Harakka, kiinni jäit, vaikka yritit mennä kissojen taakse piiloon! :)

Tämä pariskunta uiskenteli ojaa myöten ja olivat vähän varuillaan, kun niitä kameralla osoittelin.

Tämä tipu taas harrasti rata-ajoa ja sitä oli kovin vaikea saada kuvattua, joten epäselvähän siitä lopulta tuli, vaikka pysähtyikin pariksi sekunniksi. Siinä se kiisi sivukiitua pitkin korkean ojanpenkan reunaa, kuin kilpuri konsanaan.

Tämä taas EI ole tipu, kuten kaikki lintukuvaajat varmasti tietävätkin, mutta varma merkki siitä, että tipuja tulee kokoajan lisää.

Kaksi seuraavaa kuvaa laitan siksi, että en itse tunne lintua ja kysyisinkin niiltä, ketä tuntevat, että mikä lintu on kyseessä ja miksiköhän se kiersi pientä ympyrää tuossa asfaltilla, eikä lähtenyt pois, vaikka pelokkaalta näyttikin? Voisiko se olla jotenkin loukkaantunut?

Kerrankin tämä vipeltäjä malttoi pysyä edes hetken paikoillaan. (kuva suurempana täällä).

Mutta sen kaverille tuli hätä heti, kun sitä meinasin kuvata.