Koko vuoden tein lähtöä Logomon Kulttuurivuoden näyttelyjä katsomaan, mutta vasta sen viimeisenä aukiolopäivänä sain aikaiseksi käydä siellä. Viikonloppu oli Turussa Kulttuurin Kiitos-viikonloppu ja molempina päivinä Logomoon oli ilmainen sisäänpääsy myös näyttelytiloihin, joissa normaalisti oli ollut pääsymaksu.

Turku oli lähtenyt liikkeelle sankoin joukoin ja jonot olivat tunnin luokkaa. Järjestysmies kertoi, että lauantaina oli ollut sama tilanne. Minä jonotin tunnin ulkona pienessä sateessa. Sateenvarjoa ei ollut - tietystikään. Samoin hansikkaat olivat jääneet toiseen laukkuun. Periaatteessa ilma oli ihan "lämmin" ainakin vuodenaikaan nähden, mutta pitkäaikainen seisoskelu sateessa saa kenet tahansa palelemaan.

Järjestysmiehiltä kuulimme, että jonosta päästetään sitä mukaa ihmisiä sisään, kun toisia tulee ulos. Olin jonon päässä n. klo 11.30. Logomo oli avattu klo 11. Myöhemmin sisällä kahviossa, myyjä kertoi, että hän oli tullut klo 10.30 töihin ja jonossa oli silloin jo ollut paljon ihmisiä. Logomo avattiin klo 11. ja  jo 11.05 oli kuulutettu, että sisällä on nyt 300 ihmistä, eikä enempää voida kerralla ottaa.

Tunnin jonotuksen ja lopulta palelemisen jälkeen pääsin vihdoin sisäpuolelle eteisaulaan jatkamaan jonotusta. Takanani näkyi samanlainen jono, kuin oli siinäkin vaiheessa, kun itse jonoon tulin.

Ensimmäinen kurkistus kahvilatiloihin.

Vihdoin pääsin sitten näyttelytiloihin, jossa vastassa oli opas, joka ohjasi narikoille ja kahvioon, jossa oli ilmainen glögi- ja piparitarjoilu.

Kuuma glögi tuli tosi tarpeeseen.

Samalla sai hetken istuskella ja ihastella graafista kahvion sisustusta, jonka vuoksi oikeastaan koko pitkän jonotuksen kärsinkin. Heti vuoden alusta, kun näin ensimmäiset kuvat tästä tilasta, päätin, että haluan lähteä paikan päälle sitä katsomaan. Samasta syystä tässä tulee nyt aikamoinen läjä sieltä kuviakin.

"Kahvilatila on saksalaisen taitelijan Tobias Rehbergerin yhdessä Artekin kanssa toteuttama teos Nothing happens for a reason." (Lainaus www.turku2011.fi/logomo).

Näyttelyt:

LIISA IHMEMAASSA

TOM OF FINLAND

TULI ON IRTI

ONLY A GAME

KIASMA: EIJA-LIISA AHTILA JA ISAAC JULIEN/ARS11

****

Kun Glögi oli nautittu, oli aika lähteä kiertämään näyttelytiloja. Suuressa hallissa sijaitsi ONLY A GAME -näyttely.

Näyttelyistä minua kiinnosti oikeastaan lähinnä vain "Tuli on irti" -näyttely!

Sitä ennen kävin kuitenkin katsomassa kaikki muut näyttelyt. Näyttelytiloissa ei olisi saanut kuvata, joten jätin kameran suurimmaksi osaksi aikaa taskuun. Pakko oli kuitenkin ilman salamaa napata yksi kuva LIISA IHMEMAASSA NÄYTTELYSTÄ.

Sen jälkeen vuorossa oli TOM OF FINLAND, josta en parhaalla tahdollakaan voi sanoa pitäneeni.

Lopuksi kiersin katsomassa KIASMAN yhteisnäyttelyä. Siellä kiinnostavaa oli oikeastaan vain videonäyttely, jossa salaperäisen oven takana tapahtui jotain kummallista...

TULI ON IRTI

Tämän näyttelyn alussa ensimmäisessä huoneessa oli hauska animaatio heijastettuna kahdelle seinälle. Sen jälkeen siirryttiin itse näyttelytiloihin.

Seinille heijastettu tuli. Tässä huoneessa olisi voinut nähdä itsensä tulen keskellä, mutta en jäänyt odottamaan laitteen vapautumista muiden käytöstä, joten tyydyin kuvaamaan pelkästään tulta.

Osa Turkua säilyi, kun 3/4 paloi poroksi vuonna 1827.

Kun TULI ON IRTI -näyttely oli katsottu, palasin kahvioon vielä sämpylälle ja kahville.

Lopuksi poikkesin Logomon kaupassa ostamassa pientä muistoa Turun Kulttuurikaupunkivuodesta. Mukaan lähti mm. T-paita ja kynä, sekä postikortti.

Kun suuntasin vihdoin ulos Logomosta, ulkona odotti edelleen yhtä pitkä jono ihmisiä, kuin oli ollut aiemminkin.