Pienimuotoinen yhteenveto vuoden 2010 muutamista mieleenpainuneista hetkistä.

Uusi vuosi 2010 kului reilusti yli 20 asteen pakkasessa raketteja katsellen ja makkaraa ulkogrillissä paistellen. Siinä sivussa valmistui myös tina, jota sitten porukalla aamuyöstä sisällä lämpimässä ihmeteltiin. Loppukuusta kiiri suru-uutinen, joka kertoi äidin nukahtaneen pois rauhallisesti yön tunteina. Hieman vajaa kuukausi sen jälkeen oli hautajaisten vuoro. Maaliskuu toi tullessaan sitten jo iloisempiakin hetkiä. Yksi sellainen oli kauppakeskukseen järjestetty Antti Tuiskun konsertti. Huhtikuun alkupäivinä pääsin myös pilkkimisen makuun monien monien vuosien jälkeen - eikä tämä ole aprilliä! Ennen huhtikuun puoltaväliä ennakkoon tupsahti myös kaunis synttäriruusu, joka kestikin yllättävän pitkään. Kun oli vapun vastaanoton aika, oli myös mökkimaisemissa tarpeeksi lämmintä siivoustalkoiden alkaa. Kaikki vanha roina kannettiin ulos ja poltettiin suuressa nuotiossa. Siitä lähtikin sitten mökkiremonttikesä käyntiin.

Yksi elämäni ikimuistoisempia päiviä sattui 10.6. 2010 kohdalle. Sitä hetkeä olin kai odottanut kymmeniä vuosia ja luullut jo, ettei sitä koskaan tulisikaan. Kesään mahtui muutoinkin paljon uutta ja mukavaa. Kesäkuun puolessa välissä sain uuden kameran, ihka ekan järkkärini, jota innolla heti testailin. Juhannukselta alkoi kesäloma, joka vietettiin kokonaan lapsuudenmaisemissa mökkiä remontoiden, vanhoja ystäviä ja tuttavia tapaillen ja paljon ihania vene- ja kotiseutumaisemaretkiä tehden. Kalassa käytiin kerta jos toinenkin ja bongattiin kameran kanssa lintuja ja muitakin hienoja juttuja, joita ei kotinurkilla tahdo linssiin osua. Sitten heinäkuu alkoikin jo olla lopuillaan, samoin kuin lomakin.

Vielä oli kuitenkin muutama päivä armon aikaa tehdä pikku lomareissuja ja yhden pävän niistä käytin Tuurissa, Keskisen "megakauppaa" kierrellen. Sille päivälle sattui myös kaikkien aikojen ukkosmyrsky, joka kasteli sieluun saakka ja Vesan kaupasta joutui hakemaan kuivat vaatteet tilalle, ettei olisi tarvinnut junailla kotiin uitettuna koirana. Myrskyjä tuli sen jälkeen kerta toisensa jälkeen ja jo töihin palattuani kuulin, että kotiseudulla metsää oli mennyt nurin hehtaari jos toinenkin. Sitä kävin sitten ihmettelemässä vähän myöhemmin toisella reissulla. Pitkin syksyä vielä kuljettiin vanhoissa kotimaisemissa mökkihommaa jatkamassa ja syyskesän satoja poimimassa. Ensimmäistä kertaa tein myös kurkku- ja kurpitsasäilykkeitä ja keräsinpä myös litratolkulla niin puolukoita kuin punaisia viinimarjojakin. Lopulta syksy toi hurmaavat värinsä taas maisemiin ja oli aika yöpyä viimeistä kertaa omalla pikku mökillämme ja laittaa sitten mökkielämäkin talvipakettiin.

Lokakuun alkupuolella kuitenkin vielä tuli "maanmittausreissu" käsille ja yksi iltapäivä vietettiin tontin rajoja tutkaillen ja syystuulien riepottelemia paikkoja korjaillen. Marraskuu alkoi jo niin pimeänä, että kirkasvalon hankinta tuli ajankohtaiseksi ja kyllä siitä hurjasti apua olikin. Väsymys katosi sen käärepapereissa piharoskikseen, eikä sitä sen koommin ole täälläpäin näkynyt.  Joulukuun alkuun oli varattu oikea jymy-juttu. Enrique Iglesias tulisi keväällä esiintymään sekä Helsinkiin, että Turkuun ja kuinkas muutoin, heti ensimmäisenä lipunmyyntipäivänä ilmestyi lipputiedot sähköpostiin minullekin ja samalla katosi muutamia kymppejä pankkitililtä sinne-jonnekin takaamaan paikan espanjalaishurmurin konserttiin. Puolessa välissä joulukuuta posti toi jälleen ihanan paketin. Tällä kertaa Kiirepakolaisen suunnitteleman mukin, jota olinkin jo räpylä postiluukulla odotellut tovin jos toisenkin. Talvi alkoi olla hurjimmillaan kohti joulua mennessä ja sitä tietysti vietettiin jälleen oman kullan kainalossa ja samoissa valoissa, kuin ensimmäisenä joulunammekin. Vuoden vaihteen vihdoin kohdatessamme, Turun tulitukset saivat viihdyttää meitä yli puolen yön, kiidättäen seuraavan yhteisen vuotemme alkuhetkille.