Ei ole elämä enää tylsää - ei!

Viikonloppu meni tosiaan taas reissussa, kuten jo varmaan tiesittekin. Lähes 12 tuntia yhteensä matkustamista junalla ja bussimatkat yms. päälle, mutta kyllä kannatti. Viikonloppuun kuului mm. hyvää ruokaa, loistavaa seuraa, vanhoja tuttuja menneiltä ajoilta, uusia tuttavuuksia, jännitystä ja vauhdikasta menoa liukkailla talvikeleillä, hirvipeijaiset, nuoruuden ajan rakkain tanssipaikka, arpajaisvoittoja, tanssittomuusputken katkeaminen jiiänee jiiänee.

Sen lisäksi ehdin tehdä pitkiä kävelyretkiä, saunoa, olla mukana keittiöremontissa, silitellä kahta suloista kisumisua, käydä kokeilemassa pienen lammen jään kestävyyttä, ottaa kuvia, kuvia, kuvia ja vielä paljon paljon muuta.

Menomatkan talviset tunnelmat. Lähtiessä kun lunta ei ollut yhtään.

Tampereella vietettiin 13 päivän ja perjantain turvallisuuspäivää. Minäkin sain lahjaksi heijastimen, joka tulikin ihan tarpeeseen, kun mukaan ei tullut ainuttakaan otettua.

Lauantain aamukävelyllä lumisissa maisemissa. Ruusunmarjat olivat jo pukeutuneet talveen.

Kuten tietysti myös kaikki muu kasvillisuus

Tämä juna ei enää puksuttele asemalta minnekään.

Tämä kisumisu sen sijaan vilisteli kovaa kyytiä pitkin taloa, kun kävin vierailulla sen kotona.

Lauantaina paistoi osan päivää myös aurinko ja maisemat olivat kuin postikortteja.

Pienen lammen jää kesti jo kävellä ja pilkkimiehiäkin näkyi välillä kala-apajilla

Lauantai-ilta päättyi mukavasti hirvikeittoa maistellen ja parketilla pyörähdellen.

Sunnuntaina oli jälleen talvisen maisemakävelyn aika.

Kunnes ilta sai yliotteen ja oli juostava junalle, ettei jää kyydistä. Tampereen asemalla oli taas puolitoista tuntia joutoaikaa, joten jouluvalot piti käydä taas ikuistamassa, kuten jo traditioksi on päässyt tulemaan.