Sorsapoju piti vahtia, kun vaimo oli uimassa.
Se katseli minua epäillen ja sitten puolisoaan vedessä
En tiedä minkä merkin se tytölle antoi, mutta tyttö katsoi vastaan ja alkoi nyökytellä päätään hauskasti.
Se oli kai jonkinlainen yhteinen merkki, sillä samassa ne päästivät molemmat yhtäaikaa rääkäisyn ja lehahtivat lentoon.
Sitten oltiinkin jo metsäniityllä
Matka jatkui kohti menneisyyttä
Saavuin kallioisen vuoren juurelle..
Voi miten tykkään näistä metsien sisällä lymyävistä kallioista
Löysin puun, jossa oli tosi suuria käpyjä!
Laskeuduin "laaksoon", josta alkoi kivikauden maisemat
Valtava muurahaispesä. Näitä oli tässä lähettyvillä vähän siellä sun täällä!
Tässä vieressä oli kyltti, jonka jo eilen laitoin tänne etukäteen!
Täällä kivikautiset ihmiset ovat siis asustelleet kauan, kauan ennen meitä!
Kielotkin siellä jo aloittelevat kesää
Mutta mitäs nämä on?
tai tämä?
Yksi puu jäi suu auki, kun huomasi, miten toisille oli käynyt :)
Harjoittivatkohan kivikautiset puunsidontaa? :)
Keskellä "ei mitään" kasvoi ihanat kukkaset
Mielenkiintoisia ja osittain minulle salaisuudeksi jääneitä juttuja tältä alueelta löytyi
Vihreä kivi?
Iltapala syöty jo
Ei ihan ole jaksanut enää toista
Tämä taasen oli kuin metsän portti. Jotenkin niin symbolinen, että oli pakko kävellä sen lävitse, kun takana oli synkkä tiheä metsä jonka sisällä on todella korkea kallio pystyseinineen. Nyt olen sitten virallisesti "metsittynyt"! :)
Tällaista oli portin toisella puolen.
Olisin mennyt tuonne ehdottomasti, jos kello ei olisi ollut niin paljon ja täällä täytyy vähän varoa näitä "kaksijalkaisia" metsän asukkeja. Joskus kesämmällä keskellä päivää ihan ehdottomasti tahdon tuonne metsään ja kiipeämään kallioille.
***
Kommentit